Kategoriat
asepalvelus

IT-tehtävät armeijassa – elektronisen urheilun huiput erikoisjoukoissa

Suomessa on yleinen asevelvollisuus, mutta se ei suinkaan tarkoita, että palvelusaika ja sen mukanaan tuomat kokemukset olisivat kaikille samanlaiset. Erikoistehtävistä kiinnostuneet alokkaat voivat hakeutua erilaisiin erikoisjoukkoihin jo ennen asepalvelukseen astumista. Etenkin huipputeknologiaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät tehtävät herättäneet varusmiesten mielenkiinnon. Haku on mahdollinen vielä kutsuntojen ja palveluspaikan määrittämisen jälkeenkin ja lomake täytetään verkossa Puolustusvoimien sivuilla. 

Elektroninen sodankäynti ja kybervarusmiehet

Elektronisen sodankäynnin koulutus (ELSO) keskittyy sähkömagneettista säteilyä käyttävien järjestelmien avulla tehtäviin tiedustelutehtäviin, niiden häirintään ja häirinnän torjumiseen. Palvelusaika kestää 347 päivää, ja palveluspaikaksi määräytyy Panssariprikaati Parolannummella tai Reserviupseerikoulu Haminassa. 

Kaikille yhteisen peruskoulutuskauden jälkeen elektronisen sodankäynnin ja sotilasjohtamisen perusteisiin perehdytään aliupseerikurssilla. Parhaiten menestyneet osallistujat pääsevät jatkamaan kolutusta reserviupseerikurssilla ja tehtäväkohtaisia taitoja ja sotilasjohtamista harjaannutetaan joukkokoulutuskaudella. Palvelusajan jälkeen halukkaat voivat hakea töihin Puolustusvoimiin tai osallistua kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla.

ELSO:n pääsyvaatimukset eivät ole haastavia, sillä normaali terveydentila, palveluskelpoisuusluokka A, virheetön värinäkö, hyvä näkö- ja kuulo sekä fyysinen kunto riittävät. Sisäänpääsyä kuitenkin helpottaa, jos hakija näyttää motivaationsa uusien asioiden oppimiseen ja osoittaa kiinnostusta elektroniikkaan, tietotekniikkaan, matemaattisiin aineisiin, vieraisiin kieliin ja radioamatööritoimintaan. Hakijan välittömästi karsiviin tekijöihin kuuluvat puuttuva tai yli vuoden vanha lääkärintodistus sekä alle 2 400 metrin tulos 12 minuutin juoksutestissä. 

Kybervarusmieheksi pääseminen onkin kovempi luu purra. Koulutukseen otetaan vuosittain kaksi erää, joihin pääsee pääsykokeen perusteella 15–20 sopivinta hakijaa. Palvelusaika on 255 päivää, paitsi johtajatehtäviin valituilla varusmiehillä, jotka viettävät palveluksessa 347 päivää. Haku tehdään jo ennen palvelukseen astumista ja myös tarvittavat turvallisuusselvitykset suoritetaan usein ennen palvelusajan alkamista. 

Kybervarusmiesten koulutus on käytännönläheistä ja monipuolista. Palvelusaikana käydään läpi muun muassa salausjärjestelmiä, valvomotoimintaa, avointen lähteiden tiedustelua, verkkotekniikoita ja käyttöjärjestelmiä sekä opitaan forensiikkaa ja projektityöskentelyä. Koulutukseen kuuluu sekä kotimaisia että ulkomailla tehtäviä kyberharjoituksia ja palvelusajan jälkeen reserviläiset voivat hakua alan töihin Puolustusvoimille. 

Täydellisellä kybersotilaalla on hakkerimentaliteetti, kykyä pitkäjänteiseen, itsenäiseen toimintaan ja halua toimia tiimeissä. Aikaisempi tietotekniikan osaaminen ja halu jatkuvaan kehittymiseen ovat välttämättömiä, kuten myös Suomen kansalaisuus. Osaamisprofiilit keskittyvät ohjelmointiin, verkkotekniikoihin, käyttöjärjestelmien tuntemiseen ja palvelinten ja päätelaitteiden ylläpitoon. Kaikkia osa-alueita ei tarvitse hallita, mutta plussaa on, jos hakijalla on kokemusta esimerkiksi kryptologiasta, mobiiliteknologioista, keinoälystä, koneoppimisesta tai virtualisointitekniikoista. 

Puolustusvoimien urheilukoulu ja e-urheilu

Puolustusvoimien urheilukoulu kouluttaa tiedusteluryhmiä haastaviin olosuhteisiin poikkeusolojen tarpeisiin. Perinteisesti lajeina on talvella ollut esimerkiksi hiihto, ampumahiihto, hiihtosuunnistus, mäkihyppy ja lumilautailu, ja kesällä muun muassa ammunta, autourheilu, amerikkalainen jalkapallo, yleisurheilu, golf, purjehdus, pyöräily, fitness-urheilu, melonta, jalkapallo, miekkailu ja judo. Viimeisimpänä kesälajien listaan on lisätty elektroninen urheilu. Suomen elektronisen urheilun liitto (SEUL) osallistuu hakuvaiheen arviointiin.

Urheilijoiden olemassa olevia vahvuuksia kehitetään, ja palvelusajan jälkeen heidät sijoitetaan tiedusteluryhmiin taisteluläheteiksi, varajohtajan tai ryhmänjohtajan tehtäviin. Palvelusaika kehittää urheilijaa kokonaisvaltaisesti ja mahdollistaa etenemisen kansainväliselle huipulle asti. Yhteistyötä tehdään henkilökohtaisten valmentajien lisäksi lajiliittojen, seurojen ja Olympiakomitean kanssa. 

Pääsyvaatimukset ovat korkeat ja hakijan on jo hakiessaan edustettava ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua omassa lajissaan. Lisäksi lajin on oltava Olympia- tai MM-kilpailujen ohjelmassa tai muuten laajasti suosittu. 

Yksi Puolustusvoimien elektronisen urheilun linjalle päässyt varusmies on esports-organisaatio ENCE Esportsissa pelaava Erik ”EKI” Tammenpää. Nuori mies on Suomen menestynein NHL-pelaaja ja voittanut kotimaisia ja kansainvälisiä mestaruuksia sekä 1vs1-pelitilassa että 6vs6-pelitilassa. Helsingin Santahaminassa käytävä varusmiespalvelu ja urheilukoulu tulevat kehittämään täysammattilaista sopimuspelaajaa, ja palveluajan jälkeen tulevaisuus on avoin.

On siis oltava realisti tältä osin: pelkkä pelailu ei oikeuta tähän linjaan. Urheilujoukot on varattu määrätietoisesti harjoitteleville varusmiehille. Tämä on myös osoitettava tulosten kautta.

Tietotekniikan alan työtehtävät Puolustusvoimissa

Tietotekninen osaaminen kehittyy varusmiesaikana usealla eri tavalla. ICT-tukihenkilöt tekevät asiakaspalvelu-, ylläpito- ja kehittämistehtäviä, jotka antavat heille valmiuden toimia tulevaisuuden tietotekniikan, -hallinon ja -turvan ammattilaisena julkisella ja yksityisellä sektorilla. Valmennusjaksoon voi kuulua myös komentaja- ja esikuntasimulaattori (KESI) -tehtäviä useissa eri tietoturvaluokituksissa.

Ohjelmoijat keskittyvät ohjelmistojen ja järjestelmien suunnittelu-, kehitys- ja ylläpitotehtäviin. OSINT-tiimit erikoistuvat uusien tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmien kehitykseen ja pääsevät kehittämään JavaScript, Full-Stack, Python, Linux ja Docker-osaamistaan. Ylläpitäjät hallinoivat verkko- ja Intranetsivuja, tuottavat sisältöä sekä tarjoavat Puolustusvoimien henkilökunnalle IT-tukea ja -koulutusta. 

Tietojärjestelmäasentajien vastuulla ovat eri joukko-osastojen IT-alan ylläpito-, korjaus- ja asennustehtävät, kuten valokuitu- ja kuparikaapeliyhteyksien rakentaminen. Listaan voidaan lisätä lähituen asennustehtävät ja lähiverkkojen suunnittelu- ja rakentamistyöt. 

Virtuaalikoulutustukihenkilöt puolestaan työskentelevät Puolustusvoimien ainoassa PC-pelialaan keskittyvässä yksiössä. Armeijan monipuolinen simulaattorikalusto tarjoaa monipuolisia tehtäviä verkotus-, kartoitus-, 3D-mallinnus- ja VR/XR-aloilta. Virtuaalikoulutustukihenkilöt tuottavat apukouluttajana toimimisen ohessa erilaisia karttoja ja mallinnuksia Puolustusvoimien tarpeisiin. Näihin kuuluvat erilaiset skenaariot, aseet, ajoneuvot ja objektit.

Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa

Maanpuolustustehtävät, konfliktitilanteiden ratkaisu ja muut sotatoimet ovat muuttuneet merkittävästi muutamassa vuodessa. Jotta alan jatkuvasti kehittyviin haasteisiin voidaan vastata pikaisesti, tarvitaan vuosittain kymmeniä kyberasiantuntijoita lisää. Vuoteen 2024 mennessä Puolustusvoimat aikoo palkata riveihinsä noin 200 uutta kyberalan ammattilaista. 

Toistaiseksi tilanne on ollut hallinnassa, mutta pahimmillaan alan työntekijäpula voi johtaa kansallisen puolustuksen heikkenemiseen. Kybertoimintaympäristöjä pidetään sodankäynnin viidentenä alueena, ja digiteknologioiden yleistymisen vuoksi uhat kohdistuvat ennen kaikkea liikenne-, energia-, terveydenhuolto- ja rahoitusalaan. Niin kutsuttua ”pimeää verkkoa” käytetään laittomien tavaroiden myymiseen ja sosiaalisen median alustoja hyödynnetään laittoman tai muuten sotapropagandaa tukevan sisällön levittämiseen.

Vahvasti suojatun viestintäympäristön ylläpitäminen on tärkeää myös rauhanaikana. Kyberrikollisuuden ja verkkopetosten torjuminen, kyberdiplomatian edistäminen ja tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen ovat kaikki tärkeitä tavoitteita, joihin Puolustusvoimat työssään ja koulutusohjelmissaan pyrkii. Vahvat kyberturvallisuustoimet lisäävät myös kansalaisten luottamusta valtion tarjoamiin digitaalisiin välineisiin ja palveluihin. 

Suomella on monien omien kyberturvallisuustyökalujensa lisäksi käytössään Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen ja Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin tuki. EU:n säännöissä ja politiikoissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota kyberturvallisuuteen ja sen rahoitukseen ja tutkimukseen. Esimerkiksi vuodesta 2019 lähtien EU on voinut määrätä kohdennettuja pakotteita, kuten matkustuskielto tai varojen jäädyttäminen, kyberhyökkäysten estämiseksi ja niihin vastaamiseksi, ja Bukarestiin on rakenteilla uusi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus. Laakereilla ei todellakaan levätä!