USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

1. Miksi nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää tulisi muuttaa?

Nykyinen malli asettaa kansalaiset eri asemaan sukupuolen perusteella ilman hyväksyttävää syytä. Juridiset miehet ovat vapausrangaistuksen uhalla velvoitettuja käyttämään 6-12 kuukautta elämästään palvelukseen, josta he eivät saa asianmukaista korvausta ja jonka suorittaminen voi olla vastoin heidän tahtoaan ja vakaumustaan.

YK:n ihmisoikeuskomitea on useasti lausunut, että totaalikieltäytyjille langetettavat rangaistukset rikkovat ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta. Komitea vaatii Suomea laajentamaan Jehovan todistajien vapautusmenettelyä koskemaan myös muita vakaumuksellisia aseistakieltäytyjiä.

2. Miten asepalvelus toteutettaisiin tasa-arvoisesti ilman totaalikieltäytyjien rangaistuksia?

Kampanjan tavoitteiden mukaisia julkisuudessa esitettyjä vaihtoehtoja olisivat vapaaehtoisuuteen perustuva asepalvelus sekä valikoiva asepalvelus tai kansalaispalvelus, joissa ei ole sanktioita niistä kieltäytyville. Myös Ruotsin ja Norjan tasa-arvoiset, valikoivat ja käytännössä vapaaehtoisuuteen perustuvat mallit ovat linjassa kampanjan tavoitteiden kanssa.

3. Heikentäisikö tasa-arvoinen ja rangaistukseton asepalvelus Suomen puolustuskykyä?

Tavoitteidemme mukaisessa mallissa asepalveluksen suorittaisi koko ikäluokan motivoituneimmat henkilöt. Suomessa on korkea maanpuolustustahto. Tuoreimman Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksen mukaan 84% suomalaisista olisi itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen tehtäviin mikäli Suomeen hyökättäisiin.

Nykyinen miehille pakollinen asevelvollisuusjärjestelmä kouluttaa liikaa sotilaita. Kouluttamalla vuosittain 14 000 varusmiestä ja pitämällä heidät sodanajan joukoissa 20 vuotta voitaisiin muodostaa nykyinen 280 000 sotilaan sodanajan vahvuus. Tällä hetkellä vuosittain koulutettavien varusmiesten määrä on noin 20 000-21 000.

Myös sotilaspiireissä on aloitteellisuutta koulutettavien määrän voimakkaasta vähentämisestä.

4. MITÄ MUUTOKSET MAKSAISIVAT?​

Taloustieteilijät pitävät yleisesti armeijaan kannustamista parempana ratkaisuna kuin pakottamista. Nykyinen asevelvollisuusmalli tulee kansantaloudellisesti näkyvää puolustusbudjettia kalliimmaksi, koska se aiheuttaa suuret välilliset kulut. Asevelvollisuus syrjäyttää miehet töistä tai opinnoista ja heikentää nuorten taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa.  Jos armeijaan halutaan tiettyihin erityistehtäviin sopivia ihmisiä, kannattaa näille maksettavaa korvausta nostaa sen sijaan, että palvelukseen rekrytoidaan pakottamalla.

Jos keskimäärin 19 000 palveluksessa olevalle varusmiehelle maksettaisiin 1000 euroa lisää päivärahaa kuukaudessa, olisi vuosikustannus 228 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 7% puolustusbudjetista. Jos samalla voitaisiin luopua työuria lyhentävästä siviilipalveluksesta, joka lyhentää noin 2000 miehen työuraa vuodella joka vuosi, merkittävä osa kustannuksista palautuisi pidentyneinä työurina ja kasvaneina verotuloina. Päivärahakorotuksen seurauksena voitaisiin säästää myös Kelan maksaman sotilasavustuksen ja totaalikieltäytyjien tuomitsemisen ja rankaisemisen kustannuksissa.

5. EIVÄTKÖ USEAT MAAT OLE PALAAMASSA ASEVELVOLLISUUTEEN?​

Suomi on ainoa EU-maa, joka on vielä viime vuosina säännönmukaisesti tuominnut palveluksesta kieltäytyvät ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Muissa maissa palvelukseen kannustetaan pakottamisen sijaan rahallisella korvauksella tai verokannustimella. Ehdottomia vankeustuomioita käyttävät Suomen lisäksi lähinnä vain sellaiset valtiot, joissa muukin ihmisoikeustilanne on heikohko.

Ruotsissa palvelus on käytännössä vapaaehtoinen. Sen peruskoulutuskaudelta maksetaan noin 1000 euroa kuussa. Kutsuntoihin kutsutaan noin 90 000 nuoren ikäluokasta ne 13 000, jotka osoittavat kiinnostusta palvelukseen netissä täytettävällä esitietolomakkeella, ja heistä 4 000 motivoitunutta aloittaa palveluksen.

Norjassakin palvelus on käytännössä vapaaehtoinen: palvelukseen otetaan vain ne, jotka sinne haluavat. Palveluksesta maksetaan Ruotsin lailla noin 1000 euroa kuussa, ja siviilipalvelus ja totaalikieltäytyjien rankaiseminen on Ruotsin tavoin lopetettu.

 

6. Johtaisiko käytännössä vapaaehtoinen palvelus siihen, että Suomeen tulisi palkka-armeija?

Reserviläisarmeija olisi mahdollista muodostaa vapaaehtoisesti varusmiespalveluksen suorittaneista, kunhan palveluksen suorittamisen kannustimet olisivat tarpeeksi hyvät. Palveluksen vapaaehtoisuudesta ei automaattisesti seuraisi, että reserviläisarmeijasta pitäisi siirtyä puhtaaseen ammattiarmeijaan.

Palkka-armeija on väärä termi kuvaamaan valtiollista ammattiarmeijaa. Palkka-armeija koostuu palkkasotilaista, jotka taistelevat pääasiassa yksityisten intressien vuoksi ilman erityistä ideologista, poliittista tai kansallista motiivia.


7. Entä jos otettaisiin käyttöön kansalaispalvelus, joka koskisi miehiä ja naisia?

Kansalaispalvelusmalli on Suomessa yhteiskunnallisessa keskustelussa viimeisen vuoden aikana vilkkaasti esiin noussut vaihtoehto. Esimerkiksi Keskustanuoret ja Elisabeth Rehn Bank of Ideas -ajatushautomo ovat esitelleet omat mallinsa kansalaispalveluksesta.

Kansalaispalvelusmallia kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Kaikkia koskeva palvelus saattaisi rikkoa kansainvälisiä pakkotyön kieltäviä ihmisoikeussopimuksia, jotka sallivat siviilipalvelukseen määräämisen ainoastaan asepalveluksesta omantunnonsyistä kieltäytyville. Kansalaispalveluksesta ei ole myöskään kansainvälisiä esimerkkejä. Joka tapauksessa perusteellista tutkimusta ja selvitystyötä kansalaispalveluksen järjestämisestä ei ole vielä käyty.


8. Voiko nykyinen miehiä koskeva asevelvollisuus olla huono ratkaisu, jos puolustusvoimat kuitenkin kannattaa sitä?

Jos miehiä ei enää pakotettaisi armeijaan, heille pitäisi todennäköisesti luoda nykyistä paremmat kannustimet astua palvelukseen. Päivärahojen korottaminen olisi pois puolustusvoimien muusta budjetista, mikä aiheuttaisi säästöpaineita.

Organisaatiot usein vastustavat itseään koskevia muutoksia, koska niihin liittyy riskejä organisaation työntekijöiden kannalta.

 

9. Korjasiko Jehovan todistajien pakottaminen palvelukseen nykymallin ihmisoikeusongelmat?
 
Eduskunta hyväksyi helmikuussa lakiesityksen, joka pakottaa myös Jehovan todistajat asepalvelukseen vankeusrangaistuksen uhalla. Tuomioistuimet alkoivat vuonna 2018 jättää totaalikieltäytyjät tuomiotta, koska Jehovan todistajat on vapautettu palveluksesta, ja muiden tuomitseminen rikkoisi perustuslain yhdenvertaisuuspykälää.

YK:n ihmisoikeuskomitea on toistuvasti kehottanut Suomea laajentamaan Jehovan todistajien suosituimmuuskohtelun koskemaan muitakin aseistakieltäytyjäryhmiä vedoten ajatuksen, uskonnon ja mielipiteen vapauteen. Jehovan todistajien vapautuslain kumoaminen ei myöskään huomioi sitä, että asevelvollisuus kohtelee sukupuolia eriarvoisesti.