Kategoriat
asepalvelus

IT-tehtävät armeijassa – elektronisen urheilun huiput erikoisjoukoissa

Suomessa on yleinen asevelvollisuus, mutta se ei suinkaan tarkoita, että palvelusaika ja sen mukanaan tuomat kokemukset olisivat kaikille samanlaiset. Erikoistehtävistä kiinnostuneet alokkaat voivat hakeutua erilaisiin erikoisjoukkoihin jo ennen asepalvelukseen astumista. Etenkin huipputeknologiaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät tehtävät herättäneet varusmiesten mielenkiinnon. Haku on mahdollinen vielä kutsuntojen ja palveluspaikan määrittämisen jälkeenkin ja lomake täytetään verkossa Puolustusvoimien sivuilla. 

Elektroninen sodankäynti ja kybervarusmiehet

Elektronisen sodankäynnin koulutus (ELSO) keskittyy sähkömagneettista säteilyä käyttävien järjestelmien avulla tehtäviin tiedustelutehtäviin, niiden häirintään ja häirinnän torjumiseen. Palvelusaika kestää 347 päivää, ja palveluspaikaksi määräytyy Panssariprikaati Parolannummella tai Reserviupseerikoulu Haminassa. 

Kaikille yhteisen peruskoulutuskauden jälkeen elektronisen sodankäynnin ja sotilasjohtamisen perusteisiin perehdytään aliupseerikurssilla. Parhaiten menestyneet osallistujat pääsevät jatkamaan kolutusta reserviupseerikurssilla ja tehtäväkohtaisia taitoja ja sotilasjohtamista harjaannutetaan joukkokoulutuskaudella. Palvelusajan jälkeen halukkaat voivat hakea töihin Puolustusvoimiin tai osallistua kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla.

ELSO:n pääsyvaatimukset eivät ole haastavia, sillä normaali terveydentila, palveluskelpoisuusluokka A, virheetön värinäkö, hyvä näkö- ja kuulo sekä fyysinen kunto riittävät. Sisäänpääsyä kuitenkin helpottaa, jos hakija näyttää motivaationsa uusien asioiden oppimiseen ja osoittaa kiinnostusta elektroniikkaan, tietotekniikkaan, matemaattisiin aineisiin, vieraisiin kieliin ja radioamatööritoimintaan. Hakijan välittömästi karsiviin tekijöihin kuuluvat puuttuva tai yli vuoden vanha lääkärintodistus sekä alle 2 400 metrin tulos 12 minuutin juoksutestissä. 

Kybervarusmieheksi pääseminen onkin kovempi luu purra. Koulutukseen otetaan vuosittain kaksi erää, joihin pääsee pääsykokeen perusteella 15–20 sopivinta hakijaa. Palvelusaika on 255 päivää, paitsi johtajatehtäviin valituilla varusmiehillä, jotka viettävät palveluksessa 347 päivää. Haku tehdään jo ennen palvelukseen astumista ja myös tarvittavat turvallisuusselvitykset suoritetaan usein ennen palvelusajan alkamista. 

Kybervarusmiesten koulutus on käytännönläheistä ja monipuolista. Palvelusaikana käydään läpi muun muassa salausjärjestelmiä, valvomotoimintaa, avointen lähteiden tiedustelua, verkkotekniikoita ja käyttöjärjestelmiä sekä opitaan forensiikkaa ja projektityöskentelyä. Koulutukseen kuuluu sekä kotimaisia että ulkomailla tehtäviä kyberharjoituksia ja palvelusajan jälkeen reserviläiset voivat hakua alan töihin Puolustusvoimille. 

Täydellisellä kybersotilaalla on hakkerimentaliteetti, kykyä pitkäjänteiseen, itsenäiseen toimintaan ja halua toimia tiimeissä. Aikaisempi tietotekniikan osaaminen ja halu jatkuvaan kehittymiseen ovat välttämättömiä, kuten myös Suomen kansalaisuus. Osaamisprofiilit keskittyvät ohjelmointiin, verkkotekniikoihin, käyttöjärjestelmien tuntemiseen ja palvelinten ja päätelaitteiden ylläpitoon. Kaikkia osa-alueita ei tarvitse hallita, mutta plussaa on, jos hakijalla on kokemusta esimerkiksi kryptologiasta, mobiiliteknologioista, keinoälystä, koneoppimisesta tai virtualisointitekniikoista. 

Puolustusvoimien urheilukoulu ja e-urheilu

Puolustusvoimien urheilukoulu kouluttaa tiedusteluryhmiä haastaviin olosuhteisiin poikkeusolojen tarpeisiin. Perinteisesti lajeina on talvella ollut esimerkiksi hiihto, ampumahiihto, hiihtosuunnistus, mäkihyppy ja lumilautailu, ja kesällä muun muassa ammunta, autourheilu, amerikkalainen jalkapallo, yleisurheilu, golf, purjehdus, pyöräily, fitness-urheilu, melonta, jalkapallo, miekkailu ja judo. Viimeisimpänä kesälajien listaan on lisätty elektroninen urheilu. Suomen elektronisen urheilun liitto (SEUL) osallistuu hakuvaiheen arviointiin.

Urheilijoiden olemassa olevia vahvuuksia kehitetään, ja palvelusajan jälkeen heidät sijoitetaan tiedusteluryhmiin taisteluläheteiksi, varajohtajan tai ryhmänjohtajan tehtäviin. Palvelusaika kehittää urheilijaa kokonaisvaltaisesti ja mahdollistaa etenemisen kansainväliselle huipulle asti. Yhteistyötä tehdään henkilökohtaisten valmentajien lisäksi lajiliittojen, seurojen ja Olympiakomitean kanssa. 

Pääsyvaatimukset ovat korkeat ja hakijan on jo hakiessaan edustettava ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua omassa lajissaan. Lisäksi lajin on oltava Olympia- tai MM-kilpailujen ohjelmassa tai muuten laajasti suosittu. 

Yksi Puolustusvoimien elektronisen urheilun linjalle päässyt varusmies on esports-organisaatio ENCE Esportsissa pelaava Erik ”EKI” Tammenpää. Nuori mies on Suomen menestynein NHL-pelaaja ja voittanut kotimaisia ja kansainvälisiä mestaruuksia sekä 1vs1-pelitilassa että 6vs6-pelitilassa. Helsingin Santahaminassa käytävä varusmiespalvelu ja urheilukoulu tulevat kehittämään täysammattilaista sopimuspelaajaa, ja palveluajan jälkeen tulevaisuus on avoin.

On siis oltava realisti tältä osin: pelkkä pelailu ei oikeuta tähän linjaan. Urheilujoukot on varattu määrätietoisesti harjoitteleville varusmiehille. Tämä on myös osoitettava tulosten kautta.

Tietotekniikan alan työtehtävät Puolustusvoimissa

Tietotekninen osaaminen kehittyy varusmiesaikana usealla eri tavalla. ICT-tukihenkilöt tekevät asiakaspalvelu-, ylläpito- ja kehittämistehtäviä, jotka antavat heille valmiuden toimia tulevaisuuden tietotekniikan, -hallinon ja -turvan ammattilaisena julkisella ja yksityisellä sektorilla. Valmennusjaksoon voi kuulua myös komentaja- ja esikuntasimulaattori (KESI) -tehtäviä useissa eri tietoturvaluokituksissa.

Ohjelmoijat keskittyvät ohjelmistojen ja järjestelmien suunnittelu-, kehitys- ja ylläpitotehtäviin. OSINT-tiimit erikoistuvat uusien tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmien kehitykseen ja pääsevät kehittämään JavaScript, Full-Stack, Python, Linux ja Docker-osaamistaan. Ylläpitäjät hallinoivat verkko- ja Intranetsivuja, tuottavat sisältöä sekä tarjoavat Puolustusvoimien henkilökunnalle IT-tukea ja -koulutusta. 

Tietojärjestelmäasentajien vastuulla ovat eri joukko-osastojen IT-alan ylläpito-, korjaus- ja asennustehtävät, kuten valokuitu- ja kuparikaapeliyhteyksien rakentaminen. Listaan voidaan lisätä lähituen asennustehtävät ja lähiverkkojen suunnittelu- ja rakentamistyöt. 

Virtuaalikoulutustukihenkilöt puolestaan työskentelevät Puolustusvoimien ainoassa PC-pelialaan keskittyvässä yksiössä. Armeijan monipuolinen simulaattorikalusto tarjoaa monipuolisia tehtäviä verkotus-, kartoitus-, 3D-mallinnus- ja VR/XR-aloilta. Virtuaalikoulutustukihenkilöt tuottavat apukouluttajana toimimisen ohessa erilaisia karttoja ja mallinnuksia Puolustusvoimien tarpeisiin. Näihin kuuluvat erilaiset skenaariot, aseet, ajoneuvot ja objektit.

Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa

Maanpuolustustehtävät, konfliktitilanteiden ratkaisu ja muut sotatoimet ovat muuttuneet merkittävästi muutamassa vuodessa. Jotta alan jatkuvasti kehittyviin haasteisiin voidaan vastata pikaisesti, tarvitaan vuosittain kymmeniä kyberasiantuntijoita lisää. Vuoteen 2024 mennessä Puolustusvoimat aikoo palkata riveihinsä noin 200 uutta kyberalan ammattilaista. 

Toistaiseksi tilanne on ollut hallinnassa, mutta pahimmillaan alan työntekijäpula voi johtaa kansallisen puolustuksen heikkenemiseen. Kybertoimintaympäristöjä pidetään sodankäynnin viidentenä alueena, ja digiteknologioiden yleistymisen vuoksi uhat kohdistuvat ennen kaikkea liikenne-, energia-, terveydenhuolto- ja rahoitusalaan. Niin kutsuttua ”pimeää verkkoa” käytetään laittomien tavaroiden myymiseen ja sosiaalisen median alustoja hyödynnetään laittoman tai muuten sotapropagandaa tukevan sisällön levittämiseen.

Vahvasti suojatun viestintäympäristön ylläpitäminen on tärkeää myös rauhanaikana. Kyberrikollisuuden ja verkkopetosten torjuminen, kyberdiplomatian edistäminen ja tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen ovat kaikki tärkeitä tavoitteita, joihin Puolustusvoimat työssään ja koulutusohjelmissaan pyrkii. Vahvat kyberturvallisuustoimet lisäävät myös kansalaisten luottamusta valtion tarjoamiin digitaalisiin välineisiin ja palveluihin. 

Suomella on monien omien kyberturvallisuustyökalujensa lisäksi käytössään Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen ja Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin tuki. EU:n säännöissä ja politiikoissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota kyberturvallisuuteen ja sen rahoitukseen ja tutkimukseen. Esimerkiksi vuodesta 2019 lähtien EU on voinut määrätä kohdennettuja pakotteita, kuten matkustuskielto tai varojen jäädyttäminen, kyberhyökkäysten estämiseksi ja niihin vastaamiseksi, ja Bukarestiin on rakenteilla uusi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus. Laakereilla ei todellakaan levätä!

Kategoriat
asepalvelus

Asepalvelus 2020 – jatkuuko asevelvollisuus Suomessa

Suomen perustuslaki ilmoittaa jokaisen suomalaisen olevan maanpuolustusvelvollinen. Varsinainen asevelvollisuus kuitenkin koskee ainoastaan 18−60 -vuotiaita miehiä. Naiset voivat hakea palvelukseen vapaaehtoisesti. Asevelvollisuus voidaan suorittaa myös aseettomana varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena, ja koulutuksen päätteeksi henkilö kuuluu Puolustusvoimien reserviin. 

Asevelvollisuus on pienelle maalle kustannustehokas tapa pystyä puolustamaan maata konflikti- ja sotatilanteissa. Suomalainen maanpuolustuskoulutusjärjestelmä on ajantasainen, laadukas ja arvostettu, ja se kykenee tuottamaan suuren ja toimintakykyisen reservin. Mutta järjestelmän vastustajiakin löytyy. 

Aktiivinen asevelvollisuuden vastustus

Viime vuosien aikana maanpuolustusvelvollisuutta on kritisoitu ankarastikin. Asevelvollisuuden lakkauttamisen motiivit eivät kuitenkaan liity turvallisuuspolitiikkaan, vaan oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvon edistämiseen. Asepalvelusta ei haluta poistaa kokonaan, mutta siitä toivotaan vapaaehtoista kaikille sukupuolille. 

Ensimmäinen kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi tehtiin vuosina 2013–2014. Ohi on -kampanja ei kuitenkaan saanut kokoon 50 000 allekirjoitusta, joilla asia olisi edennyt eduskunnan käsittelyyn. Medianäkyvyys ja tiede- ja kulttuurimaailman tuki oli silti suurta, ja asiasta alettiin keskustella avoimemmin. Eduskuntavaalien alla alkanut Asepalvelus 2020 -kampanja haastoi eduskuntavaaliehdokkaita antamaan vaalilupauksen asevelvollisuuden muuttamisesta. Sen ydinajatuksena olivat osallistumispakon vaihtaminen kannustukseen ja totaalikieltäytyjien rankaisemisesta luopuminen.

Yrityksestä huolimatta eduskuntavaaleista ei tullut turvallisuuspolitiikkaan keskittyviä vaaleja. Hiipuneesta kannatuksesta huolimatta asevelvollisuuden säilyttämisestä nykyisellään vallitsee laaja konsensus. Suomen Nato-jäsenyys tulee muuttamaan muutamia seikkoja, kuten lisäämään tiedusteluyhteistyötä, kehittämään toimintakykyä maamme rajojen ulkopuolella ja kasvattamaan puolustusmenojaan. Nato ei pakota jäsenmaita osallistumaan sotilasoperaatioihin, vaan yhteistyö toteutettaisiin ammattisotilaiden ja vapaaehtoisten reserviläisten voimin. 

Tavoitteena tasa-arvoisesti toteutettava asepalvelus

Pakollisen asepalveluksen vastustajat pitävät käytäntöä ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon vastaisena. Miehet vs. naiset -jaottelu nähdään nyky-yhteiskunnassa vanhanaikaisena ja yksilönvapautta rikkovana, ja siihen toivotaan Ruotsin tai Norjan kaltaista ratkaisumallia. Länsinaapurimme perustaa maanpuolustuksensa vapaaehtoisuuteen ja motivointiin pakottamisen sijaan. Samankaltaisesti monet Nato-maat, kuten Espanja, ovat karistaneet pakollisen asevelvollisuuden harteiltaan täysivaltaisen jäsenyyden saavuttamisen myötä. 

Suomessa tälle tielle tuskin lähdetään. Maamme maantieteellinen pinta-ala, ikäluokat ja raja Venäjän kanssa tukevat yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä Nato-jäsenyyden jälkeenkin. Samaan ratkaisuun ovat päätyneet muutkin Venäjän naapurimaat, kuten Viro ja Turkki. Myös Kreikka ja Liettua luottavat omaan reserviinsä Natosta saadun avun lisäksi.

Vaihtoehtoja nykyisenkaltaiselle asevelvollisuudelle

Epävarmassa maailmantilanteessa on selvää, että Suomen sotilaallinen varautuminen edellyttää edelleen ison reservin olemassaoloa. Yleisestä asevelvollisuudesta ei näin ollen olla luopumassa lähivuosina, mutta tasa-arvoisuutta voitaisiin edistää laajentamalla kutsuntoja miehistä naisiin. 

Aiemmat sodat ovat osoittaneet, että naisilla on merkittävä rooli kotirintamalla. Lotat auttoivat sotaa pakenevia siviilejä, muonittivat koti- ja sotajoukkoja, perustivat sairaaloita, hoitivat haavoittuneita sekä keräsivät ja valmistivat varusteita. Kanslia- ja viestilotat auttoivat kenttäpostin kulussa ja hoitivat puhelinkeskuksia, kun taas iltavalvontalotat päivystivät taivasta viholliskoneiden varalta. 

Jos pakollinen asevelvollisuus laajennettaisiin koskemaan 18–60-vuotiaita naisia, työt voisivat olla tämän kaltaisia, siviilipalvelukseen keskittyviä tehtäviä. Sen sijaan historia ei tue päinvastaista liikettä. Ennen vapautuslaista nauttineet Jehovan todistajatkin ovat vuodesta 2019 lähtien joutuneet suorittamaan palveluksen muiden miesten lailla. 

Vapautus asevelvollisuudesta saavutetaan vain vaikean vamman tai sairauden vuoksi. Ennen sitä reserviläiselle kuitenkin yritetään löytää hänen kykyjään vastaava sijoituspaikka ja vapautus on voimassa korkeintaan 3 vuotta. Palvelukelpoisuus tarkistetaan tasaisesti uudestaan aina 25 ikävuoteen asti. Vasta sitten vapautus on lopullinen.

Totaalikieltäytymisen seuraukset nykyisen asepalveluslain mukaan

Totaalikieltäytyminen tarkoittaa, että asevelvollinen henkilö kieltäytyy kaikesta asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvästä palvelusta – myös aseettomasta siviilipalveluksesta. Syynä usein protesti koko järjestelmää tai sen epäkohtia vastaan, ja rangaistuksena on vapauden evääminen. 

Vankeuden tai kotiarestin kesto on puolet jäljellä olevasta henkilökohtaisesta palvelusajasta eli pisimmillään 173 vuorokautta. Tuomio on aina ehdoton eikä ehdonlaiseen vapauteen voida päästä muuten kuin anomalla takaisin siviilipalvelukseen. Rangaistuksesta ei tule merkintää rikosreksiteriin, vaan se kirjataan oikeusjärjestelmän tietojärjestelmää. Asia tulee esiin esimerkiksi henkilöstä tehtyjen turvallisuusselvitysten yhteydessä, ja tieto vanhenee 10 vuodessa. 

Kieltäytymisprosessi käynnistyy kirjallisella kieltäytymisilmoituksella, jättämällä saapumatta määrättyyn palveluspaikkaan tai poistumalla sieltä ilman lupaa. Kieltäytyjää ei aina etsintäkuuluteta, mutta asiasta seuraa rikosilmoitus ja tarvittaessa poliisi tulee hakemaan kieltäytyjän kotoa. Seuraa kuulustelu ja oikeudenkäynti, jonka jälkeen tuomio pannaan täytäntöön 2-4 kuukauden kuluessa. Vapausrangaistuksen lisäksi totaalikieltäytyjän maksettavaksi kertyy 40 euron ”rikosuhrimaksu”.

Tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen, mutta rangaistuksen pituus ei siellä muutu. Käsittelyssä on ainoastaan se, onko rangaistus täytettävä avoimessa tai suljetussa vankilassa vai onko se vaihdettavissa valvontapannalla toteutettuun kotiarestiin. Tällöin asunnosta saa poistua ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti töihin, opiskelemaan tai muuhun tuomio-istuimen etukäteen hyväksymään tapahtumaan. Päihteiden käyttö rangaistuksen aikana on ehdottomasti kielletty ja sääntöjen rikkominen muuttaa kotiarestin vankeustuomioksi. 

Asepalvelus 2020 -kampanja pyrkii poistamaan totaalikieltäytyjien rangaistukset kokonaan, ja luomaan kokonaan vapaaehtoisuuteen perustuvan maanpuolustusjärjestelmän. Toistaiseksi idea ei kuitenkaan ole saanut tuulta siipiensä alle eikä nykyisiin toimintatapoihin ole odotetavissa suuria muutoksia.