Kategoriat
asepalvelus

Asepalvelus 2020 – jatkuuko asevelvollisuus Suomessa

Suomen perustuslaki ilmoittaa jokaisen suomalaisen olevan maanpuolustusvelvollinen. Varsinainen asevelvollisuus kuitenkin koskee ainoastaan 18−60 -vuotiaita miehiä. Naiset voivat hakea palvelukseen vapaaehtoisesti. Asevelvollisuus voidaan suorittaa myös aseettomana varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena, ja koulutuksen päätteeksi henkilö kuuluu Puolustusvoimien reserviin. 

Asevelvollisuus on pienelle maalle kustannustehokas tapa pystyä puolustamaan maata konflikti- ja sotatilanteissa. Suomalainen maanpuolustuskoulutusjärjestelmä on ajantasainen, laadukas ja arvostettu, ja se kykenee tuottamaan suuren ja toimintakykyisen reservin. Mutta järjestelmän vastustajiakin löytyy. 

Aktiivinen asevelvollisuuden vastustus

Viime vuosien aikana maanpuolustusvelvollisuutta on kritisoitu ankarastikin. Asevelvollisuuden lakkauttamisen motiivit eivät kuitenkaan liity turvallisuuspolitiikkaan, vaan oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvon edistämiseen. Asepalvelusta ei haluta poistaa kokonaan, mutta siitä toivotaan vapaaehtoista kaikille sukupuolille. 

Ensimmäinen kansalaisaloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi tehtiin vuosina 2013–2014. Ohi on -kampanja ei kuitenkaan saanut kokoon 50 000 allekirjoitusta, joilla asia olisi edennyt eduskunnan käsittelyyn. Medianäkyvyys ja tiede- ja kulttuurimaailman tuki oli silti suurta, ja asiasta alettiin keskustella avoimemmin. Eduskuntavaalien alla alkanut Asepalvelus 2020 -kampanja haastoi eduskuntavaaliehdokkaita antamaan vaalilupauksen asevelvollisuuden muuttamisesta. Sen ydinajatuksena olivat osallistumispakon vaihtaminen kannustukseen ja totaalikieltäytyjien rankaisemisesta luopuminen.

Yrityksestä huolimatta eduskuntavaaleista ei tullut turvallisuuspolitiikkaan keskittyviä vaaleja. Hiipuneesta kannatuksesta huolimatta asevelvollisuuden säilyttämisestä nykyisellään vallitsee laaja konsensus. Suomen Nato-jäsenyys tulee muuttamaan muutamia seikkoja, kuten lisäämään tiedusteluyhteistyötä, kehittämään toimintakykyä maamme rajojen ulkopuolella ja kasvattamaan puolustusmenojaan. Nato ei pakota jäsenmaita osallistumaan sotilasoperaatioihin, vaan yhteistyö toteutettaisiin ammattisotilaiden ja vapaaehtoisten reserviläisten voimin. 

Tavoitteena tasa-arvoisesti toteutettava asepalvelus

Pakollisen asepalveluksen vastustajat pitävät käytäntöä ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon vastaisena. Miehet vs. naiset -jaottelu nähdään nyky-yhteiskunnassa vanhanaikaisena ja yksilönvapautta rikkovana, ja siihen toivotaan Ruotsin tai Norjan kaltaista ratkaisumallia. Länsinaapurimme perustaa maanpuolustuksensa vapaaehtoisuuteen ja motivointiin pakottamisen sijaan. Samankaltaisesti monet Nato-maat, kuten Espanja, ovat karistaneet pakollisen asevelvollisuuden harteiltaan täysivaltaisen jäsenyyden saavuttamisen myötä. 

Suomessa tälle tielle tuskin lähdetään. Maamme maantieteellinen pinta-ala, ikäluokat ja raja Venäjän kanssa tukevat yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä Nato-jäsenyyden jälkeenkin. Samaan ratkaisuun ovat päätyneet muutkin Venäjän naapurimaat, kuten Viro ja Turkki. Myös Kreikka ja Liettua luottavat omaan reserviinsä Natosta saadun avun lisäksi.

Vaihtoehtoja nykyisenkaltaiselle asevelvollisuudelle

Epävarmassa maailmantilanteessa on selvää, että Suomen sotilaallinen varautuminen edellyttää edelleen ison reservin olemassaoloa. Yleisestä asevelvollisuudesta ei näin ollen olla luopumassa lähivuosina, mutta tasa-arvoisuutta voitaisiin edistää laajentamalla kutsuntoja miehistä naisiin. 

Aiemmat sodat ovat osoittaneet, että naisilla on merkittävä rooli kotirintamalla. Lotat auttoivat sotaa pakenevia siviilejä, muonittivat koti- ja sotajoukkoja, perustivat sairaaloita, hoitivat haavoittuneita sekä keräsivät ja valmistivat varusteita. Kanslia- ja viestilotat auttoivat kenttäpostin kulussa ja hoitivat puhelinkeskuksia, kun taas iltavalvontalotat päivystivät taivasta viholliskoneiden varalta. 

Jos pakollinen asevelvollisuus laajennettaisiin koskemaan 18–60-vuotiaita naisia, työt voisivat olla tämän kaltaisia, siviilipalvelukseen keskittyviä tehtäviä. Sen sijaan historia ei tue päinvastaista liikettä. Ennen vapautuslaista nauttineet Jehovan todistajatkin ovat vuodesta 2019 lähtien joutuneet suorittamaan palveluksen muiden miesten lailla. 

Vapautus asevelvollisuudesta saavutetaan vain vaikean vamman tai sairauden vuoksi. Ennen sitä reserviläiselle kuitenkin yritetään löytää hänen kykyjään vastaava sijoituspaikka ja vapautus on voimassa korkeintaan 3 vuotta. Palvelukelpoisuus tarkistetaan tasaisesti uudestaan aina 25 ikävuoteen asti. Vasta sitten vapautus on lopullinen.

Totaalikieltäytymisen seuraukset nykyisen asepalveluslain mukaan

Totaalikieltäytyminen tarkoittaa, että asevelvollinen henkilö kieltäytyy kaikesta asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvästä palvelusta – myös aseettomasta siviilipalveluksesta. Syynä usein protesti koko järjestelmää tai sen epäkohtia vastaan, ja rangaistuksena on vapauden evääminen. 

Vankeuden tai kotiarestin kesto on puolet jäljellä olevasta henkilökohtaisesta palvelusajasta eli pisimmillään 173 vuorokautta. Tuomio on aina ehdoton eikä ehdonlaiseen vapauteen voida päästä muuten kuin anomalla takaisin siviilipalvelukseen. Rangaistuksesta ei tule merkintää rikosreksiteriin, vaan se kirjataan oikeusjärjestelmän tietojärjestelmää. Asia tulee esiin esimerkiksi henkilöstä tehtyjen turvallisuusselvitysten yhteydessä, ja tieto vanhenee 10 vuodessa. 

Kieltäytymisprosessi käynnistyy kirjallisella kieltäytymisilmoituksella, jättämällä saapumatta määrättyyn palveluspaikkaan tai poistumalla sieltä ilman lupaa. Kieltäytyjää ei aina etsintäkuuluteta, mutta asiasta seuraa rikosilmoitus ja tarvittaessa poliisi tulee hakemaan kieltäytyjän kotoa. Seuraa kuulustelu ja oikeudenkäynti, jonka jälkeen tuomio pannaan täytäntöön 2-4 kuukauden kuluessa. Vapausrangaistuksen lisäksi totaalikieltäytyjän maksettavaksi kertyy 40 euron ”rikosuhrimaksu”.

Tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen, mutta rangaistuksen pituus ei siellä muutu. Käsittelyssä on ainoastaan se, onko rangaistus täytettävä avoimessa tai suljetussa vankilassa vai onko se vaihdettavissa valvontapannalla toteutettuun kotiarestiin. Tällöin asunnosta saa poistua ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti töihin, opiskelemaan tai muuhun tuomio-istuimen etukäteen hyväksymään tapahtumaan. Päihteiden käyttö rangaistuksen aikana on ehdottomasti kielletty ja sääntöjen rikkominen muuttaa kotiarestin vankeustuomioksi. 

Asepalvelus 2020 -kampanja pyrkii poistamaan totaalikieltäytyjien rangaistukset kokonaan, ja luomaan kokonaan vapaaehtoisuuteen perustuvan maanpuolustusjärjestelmän. Toistaiseksi idea ei kuitenkaan ole saanut tuulta siipiensä alle eikä nykyisiin toimintatapoihin ole odotetavissa suuria muutoksia.